Taikuri Niilo Nissinen

15 vuoden rajapyykki
23:11, 01.07.2015

Kirjoittanut Niilo, klo 23:11, 01.07.2015

Viisitoistavuotiaana minulla oli tunne, että taikuriharrastukseni saisi jäädä pois. Murrosiän myötä vapaa-ajalla kaverien kanssa ympäri kaupunkia pyöriminen sekä muut nuoren miehen elämän lisääntyneet menot tekivät tehtävänsä temppujen harjoittelun ja taikuriopettajani kanssa pitämien yhteisharjoitusten osalta. Keikoilla kävin, kun niitä jo useamman vuoden keikkailun seurauksena puskaradion kautta siunaantui, mutta tietty into jo vuosia jatkuneeseen harrastukseen uupui kiinnostuksen lisääntyessä muihin asioihin (mm. politiikkaan ja historiaan, joista ryhdyin jo tuolloin kaavailemaan jonkinlaista tulevaisuutta itselleni). Raha oli suurempi motivaattori siinä pisteessä, mikä näin jälkikäteen onkin hiukan hävettänyt.

http://i61.tinypic.com/jt1dh1.jpg

Jostain syystä kuitenkin jaksoin jatkaa eteenpäin. Neljänä viime vuotena olen pohtinut, mistä tämä kyllästymisen tunne oikein kumpusi ja löytänyt yhdeksi mahdolliseksi tekijäksi itseään toistavan keikkailun, harjoittelun ja vuodesta toiseen ohjelmistossani pyörivät samat temput. Ohjelmistoni saattoi kestää kolmekin vuotta muuttumattomana ja uskollisuudestani opettajani menetelmiä kohtaan keskityin kunkin tempun hiomiseen – kyllästymiseen asti. Lapsena ja taikurinurani alkutaipaleella tämä osoittautui mainioksi tavaksi omaksua alan salat, tekniikat ja ennen kaikkea tarvittava sorminäppäryys, mutta nuoruuden kynnyksellä se muotoutui kompastuskiveksi, joka meinasi katkaista koko urani.

Lähdin kuitenkin omatoimisesti kehittelemään erästä uuteen ohjelmistoon tulevaa temppua (jota edelleen olen joissain tilanteissa esittänyt). Käytännössä vain valitsin musiikin, johon sovitin itse tempun koreografian. Vaikka kyseessä oli vain yksittäinen temppu, huomasin mielenkiintoni taikuutta kohtaan elpyvän. Olenkin näin jälkikäteen todennnut, ettei samojen taikatemppujen tekeminen keikasta ja vuodesta toiseen ole minun juttuni: nautin esitysteni suunnittelusta, spesifioinnista kuhunkin tilaisuuteen sopivaksi ja kaiken uuden kokeilusta. Mentalismi onkin osittain tästä syystä istunut hyvin tapaani tehdä taikuutta, koska suurten ja vaikeasti kuljetettavien perinteiseen taikuuteen kuuluvien välineiden kuljettamisen sijaan ei mentalismi monesti vaadi korttipakkaa, paperilehtiötä, kynää ja avustajaa kummempia tarvikkeita.

Nyt noista pahimmista teinivuosistani on useampi vuosi aikaa. Vaikken vielä voikaan itseäni kutsua vanhaksi ja viisaaksi ovat vuodet tuoneet mukanaan ripauksen kokemusta ja tietoa. Niiden mukana on tullut myös tietty tyytyväisyyden tunne siihen, etten viisitoistavuotiaana päätynytkään lopettamaan uraani taikurina vaan jatkoin ihmisten viihdyttämistä heitä huijaamalla.Tämän todettuani päädyinkin miettimään, mikä on nykyisin taikuuteni tekemisen tila: viime syksynä alkaneet yliopisto-opinnot ovat pitäneet kiireisenä ja muuttaneet niin vapaa-aikani käytön kuin sosiaalisen elämänikin totaalisesti ja siksi en ole ehtinyt suunnitella taikurointeja samalla tavoin kuin ennen. Ensimmäinen vuosi yliopistossa on kuitenkin nyt takana ja toiseen vuoteen lähdetään jo vanhaan rutinoituneena – ajankäytön hallinta tulee vain helpottumaan.

Päätinkin siksi avata jälleen kerran ”Projektit” -kansioni ja ryhtyä työstämään jotain uutta taikuuden osalta. Lopulta päädyin lukemaan vuoden takaisen blogitekstini, jossa kirjoitin aiemman isomman projektini, Warkaus-Salissa järjestetyn Taikashow'n, tunnelmia ja arviointia. Silmiini osui tekstin keskeltä lause: ”Täydellisyyteen tulee kuitenkin pyrkiä, joten ensi kerralla tiedän huomioida jotkin asiat paremmin.” Boldattu kohta kertoneekin kaiken olennaisen. Juhlistaakseni tätä henkilökohtaisesti saavutuksekseni kokemaani 15 vuotista uraa aion järjestää tulevan vuoden lopulla uuden show'n, jossa on luvassa sekä hiukan läpileikkausta noihin viiteentoista vuoteen että temppujeni parhaimmistoa.

Jos tästä tekstistä jotain järkevää sanottavaa olisi tiivistettävä nasevaan loppukateettiin, se lienisi jotain seuraavan tapaista: pitäkää kiinni harrastuksistanne, älkääkä luopuko niistä heti ensimmäisen esteen osuessa kohdalle!

http://i59.tinypic.com/acddhg.jpg

Kirjoittanut Niilo, klo 23:11, 01.07.2015 - Luettu 928 kertaa